15.3.2007 Aurinko on tullut antamaan meille voimia. Päivät ovat menneet näyttelyä maalatessa. Tyylini on muuttunut vanhaan realismin suuntaan, voimakkaita tummia värejä sekä tarkkoja varjojen tutkimista. Taloudellinen ahdinko yrittää padota luovuuden virtani, mutta pusken huolista huolimatta eteenpäin. Toivottavasti saan myytyä töitä näyttelystä edes sen verran, että raha-asiani pääsevät balanssiin. Siihen uskoen olen maalannut iltamyöhään, niin paljon kuin vain olen jaksanut. Näyttely pitäisi olla valmiina 18.4. mennessä, eli ei enää montaa viikkoa.
Kerään taiteilijoita Porissa järjestämääni näyttelyyn, mutta keskityn siihen enemmän keväämmällä. Olen saanut ystäväni kanssa valmiiksi taidelainaamon sivuston, joka on testausvaiheessa. Olen myös suunnittelemassa uutta taiteilijoille tarkoitettua tietopankkia. Suunnitelmat ovat tosin niin suuret, että menee kauan ennenkuin se on valmiina. Uusien suunnitelmien pienuudesta ja vähyydestä minua tuskin tullaan koskaan moittimaan.
3.1.2007 Joulu ja uuden vuoden vaihtuminen on takanapäin. Sain viettää juhlapäivät rakkauden ilmapiirissä. Tänään alkoi viimeinen puolen vuoden rutistus Helsingissä. Yritän myydä liikkeeni tämän kevään aikana niin että pääsen kesällä muuttamaan sinne missä sydämeni jo asuu. Olen jo aloittanut seuraavan näyttelyn työstämistä, pyöritellyt mielessäni joitain pääkohtia. Seuraavaksi keskityn siihen miten siirrän suunnitelmani kankaalle. Olen sopinut itseni kanssa, että näyttely on joskus huhti- toukokuussa.
1 4.11. 2006 Avajaisten jälkeen minuun iski paha flunssa. Kuumetta oli kaksi viikkoa enkä jaksanut tehdä juuri mitään. Eilen olin ensimmäistä kertaa vedossa ja kädet syyhyävät jo että pääsevät tekemään jotain. Elämäni parhaassa näyttelyssä on käynyt paljon uteliaita. Palaute on ollut erittäin positiivista, näyttelypaikassa on saatu elämää piristäviä kokemuksia. Huomaan jälleen olevani oikealla tiellä, parantamassa maailmaa omalta osaltani. Muutto rakkaani luokse vaivaa mieltäni. Haluaisin pitää nykyisen liikkeeni, mutta haluaisin nukahtaa paikkaan johon kuulun. Unelmatilanne olisi sellainen, että joku pitäisi liikettä pystyssä suurimman osan ajasta ja minä kävisin sielä vain silloin tällöin. Vaikeata kun elämässä on niin monia hyviä vaihtoehtoja miten elää.
17.10.2006 Ensi viikolla kauan odotetut avajaiset. Järjestelyt ovat hyvin aikataulussa, jos mitään odottamatonta ei tapahdu. Sisällä kiehuu, kuohuttaa, pelottaa. Olen ylpeä miten olen saanut ikuistettua ajatuksiani tyhjille kankaille. Nerouteni kaipaa vielä viimeistä tunnustusta, yleisön mielipidettä. Tiedän antaneeni kaikkeni, mutta en tiedä huomaavatko muut antautumistani. Yritänkö turhaan tuoda julki ajatuksiani kuvallisesti, pitäisikö minun maalata vain itselleni vai saanko parannettua maailmaa omalta osaltani. Työni on turhaa, jos se ei kosketa, tuo iloa, avaa portteja, muistuta elämän suurimmasta voimasta, rakkaudesta. Kamalinta olisi jos kukaan ei edes vaivautuisi kertomaan olenko oikealla tiellä.
7.9.2006 Olen työstänyt näyttelyäni keskittyen rakkauden tuoman tuskan ja onnen hetkiin. Joudun olemaan paljon kaukana elämäni naisesta ja tiedän miten ikävä vihloo onnen täyttämää elämää. Pitkän erossaolon jälkeen jälleennäkemisen riemu kostuttaa usein hymyyn taipuneet kasvot. Yömyöhään kestävät suunnitelmat elämää varten syventävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Koti ei ole minulle enää fyysisesti rajoitettu paikka vaan se on jotain minkä voi löytää vain sydämen luovuttamalla.
Olin tämän viikon kehystämässä kolleegalleni myyntiin meneviä töitä. Onneksi pystyn taas maalaamaan ensi viikon.
17.8.2006 Löysin kesän paljon uusia asioita mitä luomakunnan kruunu saa miehessä aikaiseksi. Intohimo elämään ja minun tapauksessani maalaamiseni on ensimmäistä kertaa tällaisessa vireessä. Lupasin itselleni, että seuraava näyttely on valmiina marraskuussa. Tämän hetkisellä vauhdilla se tarkoittaa elämäni parasta ja suurinta näyttelyä. Olen siirtynyt kellaritiloista yläkertaan maalaamaan. Ohikulkijat ovat uteliaina tulleet seuraamaan työskentelyäni antaen minulle lisäpuhtia entisestään. Olen onnellinen, että saan tehdä sitä mitä intohimoni ajaa tekemään.
